Näin pääasiassa kitaransoittoa opettavana olen usein ihmetellyt hinkua aloittaa kitaran kanssa motorisesti ja muistamisen kannalta yhdestä vaikeimmista asiasta: ”isoista” avosoinnuista.
vinkki 1: ajattele kitaraa kuin nokkahuilua tai kellopeliä. Yksinkertainen melodia yhdellä kielellä ja säestystä vaikka vapailla kielillä tai kolmen kielen soinnuilla.
vinkki 2: perusrock/blues avoimen aseman kvinttisoinnuilla, eli
A5 (avoin a-kieli + d-kielen 2.nauha)
D5 (kuten edellä mutta d+g-kieliltä)
E5 (likewise, mutta e+a-kieliltä)
Kankeimmat voi vetää mukana avoimilla kielillä.
vinkki3: bändisoitossa sähkiksen rooliksi riittää myös hienosti vastaava kuin jollain orff-soittimella: soinnun äänistä koostuva linja yhdellä äänellä. Jos vahvistimesta löytyy kaikua tai delayta, niin niitä isolla kauhalla sekaan ja aijettä kun on pop.
